{"id":64,"date":"2025-10-08T14:40:48","date_gmt":"2025-10-08T14:40:48","guid":{"rendered":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/?p=64"},"modified":"2025-11-05T10:42:37","modified_gmt":"2025-11-05T10:42:37","slug":"testi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/?p=64","title":{"rendered":"Parodontiitti"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parodontiitti on yksi yleisimpi\u00e4 pienel\u00e4inten sairauksia. Tutkimusten mukaan 2 ik\u00e4vuoteen menness\u00e4 80% :lla koirista ja 70 %:lla kissoista on jonkinasteinen parodontiitti. Pienill\u00e4 koirilla 30 %:lla on parodontiitti jo yhden vuoden ik\u00e4\u00e4n menness\u00e4. Sairaus tuhoaa etenev\u00e4sti hampaan kiinnityskudosta ja johtaa lopulta hampaan irtoamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Alttius<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parodontiittia esiintyy enemm\u00e4n pienill\u00e4 koiraroduilla. Sairaus etenee ajan mittaan, joten korkea ik\u00e4 altistaa. Purennan ahtaus on altistava tekij\u00e4, joka selitt\u00e4\u00e4 suurempaa esiintyvyytt\u00e4 pienill\u00e4 ja lyhytkuonoisilla roduilla, joiden hampaat ovat suhteettoman suuret pieniin leukoihin n\u00e4hden. Perinn\u00f6lliset tekij\u00e4t voivat my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 alttiutta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Mist\u00e4 parodontiitti alkaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parodontiitin kehittyminen alkaa ientulehduksesta, jossa plakkia on kehittynyt ienrajaan. Ientulehdus voi viel\u00e4 palautua kunnollisella puhdistuksella ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 kotihoidolla. Ientulehduksen aiheuttavat plakissa olevat bakteerit, joita on jopa 300 miljoonaa kappaletta grammassa plakkia. Vaarallisinta plakki on ientaskussa, koska siell\u00e4 el\u00e4v\u00e4t bakteerit ovat p\u00e4\u00e4asiassa hapettomissa oloissa viihtyvi\u00e4, toksiineja tuottavia bakteereita. Toksiinit aiheuttavat tulehdusreaktion. Kovettuessaan plakki muuttuu hammaskiveksi, joka \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 kudoksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilman perusteellista hoitoa ientulehdus etenee ienrajasta ientaskuja pitkin parodontaaliligamenttien tulehdukseksi eli parodontiitiksi. Parodontaaliligamentit ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t hampaan juuriosaa kiinnitt\u00e4en sen tiukasti ymp\u00e4r\u00f6iviin kudoksiin ja luuhun. Parodontaaliligamenttien lis\u00e4ksi tulehdus etenee hammassementtiin ja alveolaariluuhun. Tuho on palautumatonta, eli kerran tuhoutunutta kiinnityskudosta ei saa en\u00e4\u00e4 parantumaan ja kiinnittym\u00e4\u00e4n uudelleen. Perusteellisella hoidolla liev\u00e4asteisen parodontiitin etenemist\u00e4 voidaan hidastaa tai jopa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hampaan kiinnityskudoksen tuhoutuminen n\u00e4kyy silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti vasta, kun sairaus on edennyt pitk\u00e4lle. T\u00e4ll\u00f6in n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ikenien vet\u00e4ytymist\u00e4 ja\/ tai syventynein\u00e4 ientaskuina. Monijuuristen hampaiden juurten haarautumiskohta eli furkaatio tulee n\u00e4kyviin, kun ien on riitt\u00e4v\u00e4n vet\u00e4ytynyt. Sairaus on mahdollista havaita aikaisessa vaiheessa vain hammasr\u00f6ntgenkuvan avulla. Hammaskiven m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole suoraan yhteydess\u00e4 parodontiitin asteeseen, eli hammaskiven m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 sairauden tilaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miten parodontiitti oireilee?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parodontiitti on edelleen alidiagnosoitu sairaus osittain siksi, ett\u00e4 koirat ja kissat piilottavat kipunsa niin taitavasti eik\u00e4 kliinisi\u00e4 oireita huomata ajoissa. Yleinen harhaluulo on, ett\u00e4 koiran ja kissan hengitys on normaalisti pahanhajuista. Hengityksen paha haju on aina merkki ongelmasta suussa. Parodontiitissa runsas bakteerien m\u00e4\u00e4r\u00e4, tulehdus ja usein vet\u00e4ytyneisiin ikeniin tarttuvat karvat ja lika alkavat haista. Paha parodontiitti voi oireilla v\u00e4symyksen\u00e4, yleisen\u00e4 vaisuutena, haluttomuutena pureskella, punoittavina ja verest\u00e4vin\u00e4 ikenin\u00e4 ja erityisesti kissoilla suun hankaamisena ja raapimisena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Parodontiitin luokittelu<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parodontiitti luokitellaan asteikolla 0-4. Aste 0 (PD0) tarkoittaa tervett\u00e4, normaalia kudosta jossa ei parodontiittia ole.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td>Aste<\/td><td>M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/td><td>Tuhoutuneen kiinnityskudoksen m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>PD1<\/td><td>Ientulehdus, ei syventyneit\u00e4 ientaskuja eik\u00e4 ikenien vet\u00e4ytymist\u00e4. Palautuva perusteellisella hoidolla!<\/td><td>0%<\/td><\/tr><tr><td>PD2<\/td><td>Varhainen parodontiitti1- asteen furkaatio monijuurisissa hampaissa.<\/td><td>alle 25%<\/td><\/tr><tr><td>PD3<\/td><td>Kohtalainen parodontiitti.2- asteen furkaatio monijuurisissa hampaissa.<\/td><td>25-50%<\/td><\/tr><tr><td>PD4<\/td><td>Vakava parodontiitti.3- asteen furkaatioita monijuurisissa hampaissa.<\/td><td>Yli 50%<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Parodontiitin diagnosointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luotettavaan diagnoosiin vaaditaan aina hammastarkastus ja hammasr\u00f6ntgenkuva. Hammastarkastuksessa l\u00f6yd\u00f6ksin\u00e4 ovat ientulehdus, syventyneet ientaskut (koiralla yli 3mm, kissalla yli 1mm), vet\u00e4ytyneet ikenet, hampaiden liikkuvuus ja furkaatiot. Vakavammissa tapauksissa suussa voi olla lis\u00e4ksi yleistynyt suutulehdus eli stomatiitti ja syviss\u00e4 ientaskuissa voi olla m\u00e4rk\u00e4eritett\u00e4 selv\u00e4n\u00e4 tulehduksen merkkin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hammasr\u00f6ntgenkuva tarvitaan, jotta voidaan arvioida luukato ja mahdolliset komplikaatiot, kuten leukamurtumat. R\u00f6ntgenkuvan perusteella voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 parodontiitin luokka, koska luukadon aste on mitattavissa. T\u00e4m\u00e4 tieto tarvitaan, jotta voidaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 onko hammas poistettava vai voiko sit\u00e4 seurata huolellisella puhdistuksella.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Mit\u00e4 hoitamattomasta parodontiitista seuraa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koska etenev\u00e4 parodontiitti tuhoaa hampaan juurta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 alveolaariluuta eli aiheuttaa luukatoa leukaluussa, pahimmillaan parodontiitti voi johtaa leukamurtumaan. Varsinkin kissoilla ja pienill\u00e4 koirilla alaleukaluut ovat terveen\u00e4kin hyvin ohuet. Pitk\u00e4lle edennyt parodontiitti johtaa luun ohenemiseen edelleen, jolloin luun murtuman riski kohoaa erityisesti kulmahampaiden ja monijuuristen poskihampaiden alueella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hampaan vieruskudosten tuhoutuminen yl\u00e4leuassa erityisesti yl\u00e4kulmahampaiden kohdalla voi johtaa oronasaalifistelin kehittymiseen. Oronasaalifisteli tarkoittaa reik\u00e4\u00e4 suu- ja nen\u00e4ontelon v\u00e4lill\u00e4. Yl\u00e4leuan poskihampaiden vieruskudosten tulehdus voi levit\u00e4 silm\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iviin kudoksiin. Tulehdus voi levit\u00e4 my\u00f6s leukaluihin, jolloin puhutaan osteomyeliitist\u00e4. Edennyt parodontiitti ja krooninen tulehdustila altistaa my\u00f6s suun kasvaimille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ihmisill\u00e4 on tutkittu runsaasti parodontiitin vaikutuksia muualle elimist\u00f6\u00f6n. Parodontiitti aiheuttaa bakteerien p\u00e4\u00e4sy\u00e4 verenkiertoon eli bakteremiaa. On havaittu, ett\u00e4 parodontiitti on yhteydess\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin, munuaissairauksiin ja maksasairauksiin sek\u00e4 mahdollisesti moniin muihinkin terveysongelmiin. Koirilla ja kissoilla on viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 parodontiitti edist\u00e4\u00e4 syd\u00e4nsairauksien etenemist\u00e4, aiheuttaa endokardiittia eli syd\u00e4nl\u00e4ppien tulehdusta ja vaikeuttaa diabeteksen hoitotasapainon saavuttamista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miten parodontiittia voi hoitaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parodontiitin hoidossa avainasemassa on p\u00e4ivitt\u00e4inen hampaiden harjaus kaikilta pinnoilta. Koska parodontiitin kehittyminen alkaa plakin kertymisest\u00e4, tulee plakki puhdistaa erityisesti ienrajoista. Plakin kehittyminen puhtaalle pinnalle kest\u00e4\u00e4 vain noin 24 tuntia ja siksi hampaat pit\u00e4isikin harjata v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Hampaiden harjakset eiv\u00e4t ulotu poistamaan plakkia ientaskuista ja sen vuoksi suositellaan plakin ja hammaskiven poistoa el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 nukutuksessa noin kerran vuodessa. Sopiva hammashoitov\u00e4li on hyvin yksil\u00f6llinen ja riippuu paljon my\u00f6s kotihoidon tasosta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Liev\u00e4asteisessa parodontiitissa on mahdollista, ettei hammasta tarvitse poistaa. Jos muutokset ovat lievi\u00e4, kiinnityskudosta on j\u00e4ljell\u00e4 yli 75 % ja omistaja sitoutuu huolelliseen p\u00e4ivitt\u00e4iseen hammashoitoon ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiin el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 teht\u00e4viin puhdistuksiin, voidaan hammas usein s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. Suositus riippuu my\u00f6s siit\u00e4, mik\u00e4 hammas on kyseess\u00e4. Esimerkiksi liev\u00e4kin parodontiitti t\u00e4rkeiden toiminnallisten hampaiden viereisiss\u00e4 hampaissa voi antaa aiheen suositella hampaan poistoa, jotta viereist\u00e4, toiminnallisesti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 hammasta ei my\u00f6s menetet\u00e4 jos tulehdus levi\u00e4\u00e4. Toiminnallisesti t\u00e4rkeimm\u00e4t hampaat ovat kulmahampaat (C), yl\u00e4leuan viimeinen ja suurin v\u00e4lihammas (P4) ja alaleuan suurin poskihammas (M1).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kohtalaisessa ja vakavassa parodontiitissa tehokkain hoito on sairaiden hampaiden ja sairaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n kudoksen poisto.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Parodontiitti on yksi yleisimpi\u00e4 pienel\u00e4inten sairauksia. Tutkimusten mukaan 2 ik\u00e4vuoteen menness\u00e4 80% :lla koirista ja 70 %:lla kissoista on jonkinasteinen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":119,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[8,5],"tags":[6,11],"class_list":["post-64","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-hammashoito","tag-hammashoito","tag-parodontiitti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/64","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=64"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":482,"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions\/482"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/119"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=64"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=64"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/elainklinikkakruunu.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=64"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}